Voivatko syksyn värit olla muuta kuin ihania? Eivät! Siitä lähti ajatus tehdä kranssi vaahteranlehdistä. No, ei siitä sitten kranssia tullut, vaan tällainen V:n mallinen härpäke.

Vaahteran lehdet oman ulko-oven edestä, paperinarusta tehdyt ruusut ties kuinka vanhoja jo. Vähän ohutta rautalankaa ja se oli siinä. Taustalla vanha ovi, joka vaihtui eilen jo uuteen. Uudessa ovessa ei sitten olekkaan edes ovikelloa, saati mitään nimeä ripustuslenkeistä puhumattakaan. Eikä kuulemma tulekkaan. Toivottavasti edes jonkin sortin ovikello tulee joskus... Toivoa sopii.

Minä vaihdan syksymaisemiin; hirvenmetsästys kutsuu. Hyvää loppuviikkoa kaikille!