Kauan olen ihmetellyt ja kummastellut tätä kangasta. En ole ollut varma inhoanko sitä vai en. Äidilläni kun on tästä kouluaikainen puku ollut, tuntuu että kangas on ollut inhokki. Ehkä tuo retro ei uppoa... Mutta nyt kesälomalla sain kyseistä kangasta. Se lojui laatikossa ja lattialla jonkin aikaa ja mietin, että tekisin siitä mekon. Kuitenkin se tuntui silti liian räväkälle meikäläisen päällä. Sitten kuitenkin, toissailtana, löysin tunikan ohjeen Suuresta Käsityölehdestä 8/07. Ja niin se kangas tulikin lattialta vastaan, kontaten (?) ja päätyi tällaiseksi tuossa hetki sitten. Ei olisi uskonut!

Kangas siis Marimekkoa, puuvillaa. Koon puolesta istuu kuin nappi. Sormet syyhysivät ommellessakin, veikkaan että tuolta turvallisesta trikoosta voisi tulla näitä useampikin. Ainakin työkäytössä nämä voisivat olla erinomaiset, kun ompelee vain taskut vielä helmaan. Onneksi on tummaa trikoota ja puuvillaa.

Päätin sitten vielä ommella tähänkin taskut ja tälle se nyt näyttää: