Pääsiäinen Savossa - voiko enää parempaa olla? Tässä tunnelmia:

Minä istuin kiitotien päähän.
Jäin ihmettä katselemaan.
Kone kaunis, kuin lentäjän luusta tehty,
yllytti moottoreitaan.
Minä ihailin villiä voimaa.
Minä nöyristä lapsista nöyrin.
Ja kun moottorit ampuivat sankarin matkaan,
jäin seuraavaa odottamaan.

TIEN LAIDASS´ OLI MÖKKI, TIEN LAIDASS´ OLI MÖKKI,
TIEN LAIDASS´ OLI HIRSIMÖKKI, HUMPPA, HUMPPA, HEI.
 

Ei ole punaista tupaa eikä perunamaata
jonne yhdessä me tietä löydettäis milloinkaan
ei ole niemen notkoo eikä saarelmaa
kun me eksyneinä pyöritään tätä ympyrää vaan
 

Kuu kiurusta kesään, puolikuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään!

"Luminietos alentuupi.
Jokohan kevät saa?
Koivun latvat punertuupi.
Tääkös mua hauskuuttaa!
ti-ti-tyy, ti-ti-tyy, ti-ti-tyy!"

Pikku-Matin autosta on kumi puhjennut,

Pikku-Matin autosta on kumi puhjennut,

Pikku-Matin autosta on kumi puhjennut,

purukumilla me paikkaamme sen!

Tula tullallaa posket pullalla 

on sillä pojan kullalla. 

Tula tullallaa tula tullallaa 

on sillä pojan kullalla. 

 

Minä nukahdin hallien varjoon
unen kerosiinin katkuisen näin
minä näin lentäjän huimapäisen ja varman
syöksyvän ylöspäin
ylöspäin läpi pilvien peiton
kohti ilmailun historiaa
jetin siivillä kuohui auringon kulta
kun se irtosi otteesta maan
 

 

 

Poliisi ajaa punaisella autolla, uaa, punaisella autolla!

 

 

Me ollaan nuoriso,me ollan tulevaisuus.kaikki kasvaa lapset varttuu virheist oppii ja kokemust karttuu

 

 

Lentokenttien aavoilla tuulee
niin kuin ulapalla aution maan
ja kiitotien päässä on taivaassa reikä
ovi miltei mahdottomaan.

 

Terveisiä ja kiitos sinne lentokentän laidalle!